perjantai 1. helmikuuta 2013

Decisions, decisions..

Tämä taitaa olla tämän viikon neljäs ilta, kun lähden kampukselta yhdeksän jälkeen. Jännittävä kevät tulossa, kun mä vaan hyörin ja pyörin, enkä oikeasti tee mitään. Nojaa.

Bottom line is: mulla menee pirun hyvin. Vähän liiankin hyvin. En osaa päättää, mitä tekisin elämälläni. Siksi pyydänkin apua keneltä tahansa, kuka tämän sattuu lukemaan. Itsehän joudun tämän päätöksen loppupeleissä tekemään ihan yksin, mutta kai sitä apua saa pyytää :)

Eli tilanne on tämä.

Pääsin Bradfordin yliopistoon lukemaan Peace and Conflict Studiesia.
Pääsin sinne lukemaan myös Conflict Resolutionia.
Hintaa n. £4400.
Bradfordissa on Euroopan ensimmäinen rauhantutkimuslaitos. Very prestigious I'm told. Kaupunki on kuppanen, I'm told.

Pääsin myös Kentin yliopistoon lukemaan Peace Studiesia, josta toinen vuosi on Saksassa.
Pääsin sinne lukemaan myös International Relations with International Law.
Hintaa n. £3600.
Ihan ok yliopisto.
Saksa kuumottaa.
International law kiinnostaa.
Tarjoaa mediation-moduulin.
Se kiinnostaa.

Pääsin myös Trinity College Dubliniin lukemaan International Peace Studiesia.
Hintaa n. 7500€.
Todella hyvämaineinen, joissakin aineissa painii Oxbridgen tasolla. Joissakin ei.
Ei tarjoa mediation-opetusta.
Tarjoaa viikonpituisen mediation summer schoolin.
Pitää ottaa vastaan maaliskuun lopussa ja maksaa depositti.

Hakemus on sisällä myös St Andrewsiin opiskelemaan Peace and Conflict Studiesia.
Vastaus tulee huhtikuussa.
Hintaa muistaakseni £3000.

Hakemus on sisällä myös Tampereelle opiskelemaan Peace, Mediation and Conflict Studiesia.
Vastaus tulee kai toukokuussa.

Hakemus lähti myös Helsinkiin Democracy and Global Transformations -kurssille. Royal Fail ei kuitenkaan saanut kirjettä parille ajoissa eli hakemus hylätään.

Olen myös valmistautunut hakemaan Wieniin.
Haku loppuu maaliskuussa.
Haenko ollenkaan?
Hintaa 11.000€ vuodessa. Vuosia on kaksi.

Hain myös Oxfordiin.
En päässyt.
Vitutti, mutta ei onneksi enää.

Eli siinä se ongelmista pienin.

Seuraava ongelma on tämä: pyrkiäkö ylioppilaskunnan varapresidentiksi vai ei?

Skenaario #1
En pyri presidentiksi. Menen kesä-elokuuksi samaan duuniin kuin aiemminkin, jota rakastan ylikaiken. Syyskuussa teen kaverin kanssa Israel-Jordania-reissun. Lokakuussa aloitan maisterin.

Skenaario #2
Pyrin pressaksi, mutta en pääse. Teen kaikki edellämainitut, mutta en kadu, etten pyrkinyt. Uhraan kuitenkin ajatuskapasiteettia, rahaa ja aikaa kamppanjaan.

Skenaario #3
Pyrin pressaksi ja pääsen. Uhraan ajatuskapasiteettiä, rahaa ja aikaa kamppanjaan, mikä on suoraan pois opiskelulta. Jään Bristoliin vuodeksi, teen palkkatyötä heinäkuuhun 2014 asti ja sitten maisteri. En välttämättä  saa opintotukea, koska olen ollut jo 4 vuotta ulkomailla.

En osaa päättää :( Liikaa mahtavia vaihtoehtoja! Olen todella todella todella kiitollinen kaikesta, nyt pitäisi vaan päättää, mitä haluan. :)


9 kommenttia:

  1. TCD ja St Andrews taitaa olla parhaita noista yleisellä arvostustasolla. Mut opintotuen loppumisesta ei tarvitse pelätä - teknisesti nimittäin asut Suomessa opintojen ajan. Itse sain täydet tuet viiden vuoden ajaksi, ja olisin saanut kauemminkin jos opinnot olisivat enemmän kestäneet. Eli jos olisit vuoden palkkatyössä, se olisi vain yksi vuosi ulkomailla oleskelua - näin ainakin itse sen käsitän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. St Andrews tuntuu olevan niin kaukana kaikesta, en varmaan jaksais siellä olla edes sitä 12kk :D

      Poista
  2. Opintotuesta sen verran, etta Kelan tati lupasi minulle tuet maisterin ajaksi, mutta kun pistin hakemuksen vetamaan ajatellen, etta menee heittamalla lapi, niin tulikin hylsy. Valittamisessa meni se kymmenisen kuukautta ja siltikin hylkasivat, joten en sita pitais itsestaanselvyytena. Onneksi oli Ranstad ja keikkatyot. :D

    Itse lahtisin Trinity Collegeen jos Bristolista pois haluaisin, koska Irlanti ja opiston status. Ja sit se Irlanti. <3 Isoja paatoksia siella, notta lykkya tyko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitääää, apua.. Mut muistelenko oikein, et sulla oli 1,5v välissä siinä? Millonkohan sitä uskaltaa hakea tukea, en mä ilman sitä voi lähteä..

      Poista
    2. Kela oli vahan ihmeellinen ton asian kanssa. Me laskeskeltiin Kelan tadin kanssa etta valmistumisen ja maisterin aloittamisen valissa oli vajaa vuosi. Jotenkin tahan liittyi myos yliopiston tyoharjoittelu valmistumisen jalkeen yms. yms. Mutta sen ystavallisen Kelan tadin kanssa tarkistin useaan otteeseen, etta saanhan sit varmasti ne tuet ja kovastihan tuo lupaili. Ihan yllatyksena tuli tosiaan se hylkaava paatos. (En ole katkera enka mitaan. :P) Mut eiks toi Kelakin ole vahan sellainen, etta paatokset riippuu paattajasta? Ainakin Isory-foorumilla moni on saanu ihan kepeasti ne opintotuet. Ainahan sa voit pistaa Kelalle viestia ja kysya, etta jos ma teen x, niin olisinko oikeutettu tukiin?

      Poista
  3. Bradford on aika pieni paikka verrattuna Bristoliin, tosin siellä tunee olevansa pikemminkin Intiassa kuin Englannissa.. Kivenheiton päässä: Leeds ja Manchester.
    Lykkyä tykö päätöksen tekemiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, niin olen kuullutkin! :D Bradfordia en edes harkitsisi - vaativatkin vain 2:2!! - mutta se tosiaan on aika hyvä peace studiesissa..

      Poista
  4. En välttämättä kyllä hakisi varapresidentiksi, Students Union -politiikassa menee järki ja terveys, puolet porukasta on varsin harhaisia ja vaikeita ihmisiä... Tai no näin ainakin Birminghamissa, missä olen tämän vuoden nyt ollut opiskelijayhdistyksemme International Students' Officer. Tokihan kyseessä ei ole varapressan paikka, mutta oon Officer Teamissa kuitenkin. Opiskelijayhdistyksissä pyörii aina samat naamat, ja ne asiat, mitä voi muuttaa tai saada aikaan on kuitenkin aika merkityksettömiä. Tai ehkä mä olen vain tämän vuoden aikana katkeroitunut :D

    Trinity College Dublin kuulostaa upealta!

    VastaaPoista
  5. Asuin Bradfordissa yhden kesän töiden takia. En halua mennä takaisin (mieluiten ikinä). Mulla on tosi huono kokemus paikasta, siellä voi käydä salilla tai mennä Leedsiin ja that's it. Mitään pahaa ei siis tapahtunut ja mulla oli ihana ullakkohuoneisto (kuvia blogissa), mutta ainakin toimistotyöläisen kannalta aika ikävä ja kuollut paikka. Yliopiston kautta tietenkin tutustuu ihmisiin että on ehkä vähän vähemmän yksin, ja jopa minä olen kuullut tosta peace-puolen jutuista. Luin muuten meditation ja vähän ihmettelin :D

    Mutulla sanoisin että jätä se yliopistopolitiikka sikseen ja tee jotain mikä edistää loppuelämää enemmän ja raastaa vähemmän hermoja. Voiko noita maisteripaikkoja muuten edes lykätä, oletko selvittänyt?

    VastaaPoista